Teokset
Teoksessa Kesannoida, säkenöidä
suunnistetaan kesannon, joutomaan,
rajatilan ja louhosten maastossa ja etsitään osallisuutta ja ateriayhteyttä.
Jäätyväinen
Jäätyväinen on kirjoittamista siinä, mitä planeetallemme tapahtuu juuri nyt.
Runoissa kuljetaan kauhun ja uhkan tuntemuksissa ja näkymissä, mutta
etsitään mahdollisuuksia asettua
uudelleen luonnon kiertokulkuun ja
toivoon, kohdata siivekkäiden ja
puiden katseet.
Kuusilla mittaan aikaa
Teos käsittelee aikaa, sen kulumista, kuluttamista ja sietämistä. Kirjoittava kulkija liikkuu vaihtuvissa vuodenajoissa ja paikoissa ja kohtaa hiljaisen läsnäolon, rajallisuuden ja katoavuuden.
Minä olen hänen asuinsijansa
Runojen kokija matkaa tyhjyyden kokemuksesta kohti resonoivaa sisätilaa: ymmärtää kuljettavansa mukanaan häntä, kiertolaista.
Minän ja sinän vaelluskontakti muuttuu persoonallisemmaksi. Teoksen runoissa tutkitaan tilaa,
jossa minä ei koe olemistaan enää subjekti- ja objektisuhteiden kautta sekä kohtaamisen mahdollisuuksia.
Muita julkaisuja
Kielen perässä pitää saada mennä silloin, kun on mentävä. Jano 11/2021. www.janolehti.fi
​
Essee Ein Überblick über die Klimathematik in der Kinder- und Jugendlitteratur. Kääntänyt suomesta saksaksi Gabriele Schrey-Vasara. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehung 52/2020.
Essee Samuli Paronen aforistikkona. Peiliin piirretty kaupunki. Toim. Pirkko Arola, Matti t. Kettunen ja Milla Sajaniemi. Samuli Parosen seura, 2020.
”Maa, taivas, miks niin autuaasti hymyit?” ”Niittu” ilmestyksen paikkana. Kanervakankaalla - Näkökulmia Aleksis Kiven runouteen. Joutsen/Svanen. Erikoisjulkaisuja (1). Toim. Päivi Koivisto. Klassikkokirjasto; Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 2016. https://www.doria.fi/handle/10024/130073
​
​
"Päästäkää irti parantavat epidemiat!" Mirkka Rekolan aforismit lukijaa herättelevinä affektiivisina tekoina. Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Toim. Anna Helle & Anna Hollsten. Helsinki: SKS, 2016.
Novellit. Kirjallistumisen merkit kansankirjoittajien novelleissa. Kynällä kyntäjät. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. Helsinki: SKS, 2013.
​
Runouden dialogisuudesta. Dialogi kaunokirjallisuudessa. Toim. Aino Koivisto ja Elise Nykänen. Helsinki: SKS, 2013.
Osio ”Runon puhuja ja puhetilanne” Vesa Haapalan kirjoittamassa luvussa ”Lyriikka”. Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Toim. Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby. Helsinki: SKS, 2013.
Työmaana runous. Runoudentutkimuksen nykysuuntauksia. Toim. Siru Kainulainen, Karoliina Lummaa ja Katja Seutu. Helsinki: SKS, 2012.
Runojani on ilmestynyt tšekiksi AlžbÄ›ta Štollován käännöksinä kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särössä 35‒36/2018.
Runojani on ilmestynyt saksaksi Stefan Mosterin käännöksinä julkaisussa Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 50/2018.